Yhdistys on perustettu 16.10.1925 ja nämä uusitut säännöt on rekisteröity 27.11.2024.
1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Betoniyhdistys ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena kehittää betonitekniikkaa ja edistää betonin ammattitaitoista ja oikeaoppista käyttöä, tuottaa ja jakaa tietoa betonirakentamisesta, edistää kestävän kehityksen mukaista betonirakentamista sekä toimia yhteistyöfoorumina betonialalla ja siihen liittyvillä aloilla toimivien sekä betonista muuten kiinnostuneiden henkilöiden, yritysten ja muiden yhteisöjen välillä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys -kokoaa työryhmiä, toimikuntia, lautakuntia ja jaoksia -laatii ja julkaisee teknisiä ohjeita ja suosituksia -järjestää betonialaan liittyvää ammatillista täydennyskoulutusta -järjestää kokouksia, seminaareja, webinaareja sekä esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia -osallistuu betonialan henkilöpätevyyksien kehittämiseen ja niiden toteamiseen -myöntää kansallisia hyväksyntöjä betonialalla käytettäville tuotteille ja järjestelmille -ylläpitää verkkosivustoja -tarjoaa betonialaan liittyviä digitaalisia työkaluja -edistää betonialan tutkimusta mm. osallistumalla tutkimusprojektien toteuttamiseen ja myöntämällä tutkimus- ja matka-apurahoja sekä toimimalla betonialan tutkimustoiminnanyhteistyötahona -osallistuu ja vaikuttaa betonialan standardointiin -antaa lausuntoja -verkostoituu betonialan ja siihen liittyvien alojen koti- ja ulkomaisten järjestöjen kanssa -edistää betonialan koulutusta oppilaitoksissa mm. tuottamalla betonialaan liittyvää opetusmateriaalia Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi vastaanottaa avustuksia, lahjoja ja testamentteja. Yhdistyksen toimintaa ohjaavat riippumattomuus, pitkäjänteisyys ja tutkittu tieto. Toiminnassaan yhdistys ottaa huomioon myös kestävän kehityksen, estetiikan sekä Suomenkansantalouden intressit. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen jäsenkunnalleen. 3. Jäsenet Yhdistykseen henkilöjäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka toimii betonialalla tai siihen liittyvissä työtehtävissä tai on muuten kiinnostunut betonista ja hyväksyy yhdistyksentarkoituksen. Henkilöjäsen voi olla myös opiskelija-, tutkija- tai eläkeläisjäsen. Yhdistykseen yhteisöjäseneksi voidaan hyväksyä betoni- tai rakennusalalla toimivat yritykset, rekisteröidyt yhdistykset ja muut oikeustoimikelpoiset yhteisöt. Henkilö- ja yhteisöjäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. 4. Liittymis- ja jäsenmaksu Henkilö- ja yhteisöjäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kullekin jäsenryhmälle päättää syyskokous. Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja. Vuotuiset jäsenmaksut laskutetaan ennen kesäkuun 1. päivää. 5. Hallitus Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 9muuta jäsentä. Hallituksen jäsenten tulee edustaa jäsenkuntaa. Hallituksen jäsenen pitää olla yhdistyksen henkilöjäsen tai yhteisöjäsenen edustaja. Hallituksen jäsenet valitaan kolmen vuoden toimikaudeksi kerrallaan yhdistyksenkokouksessa. Vuosittain heistä on erovuorossa kolmasosa eli kolme hallituksen jäsentä. Hallituksen jäsenen tultua kesken toimikautensa pysyvästi estyneeksi hoitamaan tehtäväänsä hänen tilalleen valitaan seuraavassa yhdistyksen kokouksessa uusi jäsentoimikauden jäljellä olevaksi ajaksi. Erovuoroista hallituksen jäsentä ei voida välittömästi valita uudelleen, paitsi jos hänet on valittu kesken toimikautensa estyneeksi tulleen hallituksen jäsenen tilalle. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus valitsee keskuudestaan 2varapuheenjohtajaa sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Hallituksen tehtävänä on erityisesti: - toimia yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi - kutsua koolle ja valmistella yhdistyksen kokoukset - nimittää yhdistyksen toimitusjohtaja, yhdistyksen jaostot, toimikunnat ja lautakunnat sekä valvoa niiden toimintaa - valvoa yhdistyksen taloutta - hyväksyä ehdotukset yhdistyksen toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi - vahvistaa yhdistyksen arvot ja strategia sekä huolehtia, että yhdistys toimii ja sitä johdetaan näiden arvojen ja strategian mukaisesti. Yhdistyksen puheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi, valitaan kolmenvuoden toimikaudeksi kerrallaan. Toimikauden päätyttyä hänet voidaan välittömästi valita uudelleen puheenjohtajaksi enintään yhden kerran, mutta ei muuksi hallituksen jäseneksi. Puheenjohtajan tultua kesken toimikautensa pysyvästi estyneeksi hoitamaan tehtäväänsä valitaan seuraavassa yhdistyksen kokouksessa puheenjohtaja kolmen vuoden toimikaudeksi. Vaalitoimikunta Yhdistyksen vuosikokouksessa valitaan kuusijäseninen vaalitoimikunta. Vaalitoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Vaalitoimikunta laatii ehdotuksensa vuosikokouksenvaaleja varten ja tekee vuosikokoukselle ehdotuksensa seuraavan vaalitoimikunnankokoonpanoksi.
Muut toimikunnat Hallituksen päätöksellä voidaan perustaa jaostoja, lautakuntia ja toimikuntia, joiden tehtävänä on käsitellä toimialaansa kuuluvia asioita ja tarvittaessa tehdä esityksiä hallitukselle ja laatia lausuntoja hallituksen pyynnöstä. Hallitus vahvistaa jaostojen, lautakuntien ja toimikuntien tehtävät. Toimihenkilöt Hallitus valitsee yhdistykselle toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja palkkaa hallituksenhyväksymänä yhdistykselle kulloinkin tarpeelliset toimihenkilöt. Toimitusjohtaja johtaa yhdistyksen operatiivista toimintaa hallituksen antamien ohjeiden mukaan, valmistelee hallituksessa käsiteltävät asiat sekä hoitaa yhdistyksen taloutta näiden sääntöjen, yhdistyksen kokousten ja hallituksen päätösten mukaisesti. 6. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, tai toimitusjohtaja, kukin yksin. 7. Tilikausi Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Vuosikokous valitsee tilintarkastajan, joka voi olla tilintarkastusyhteisö. Jos yhdistykselle on valittu vain yksi tilintarkastaja, eikä tämä ole tilintarkastusyhteisö, on valittava ainakin yksivaratilintarkastaja. 8. Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussahallituksen määräämänä päivänä. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella henkilöjäsenellä, kunniajäsenellä ja yhteisöjäsenellä yksi ääni. Yhteisöjäsenen äänivaltaa käyttää yhteisöjäsenen siihen valtuuttama henkilö. Yksihenkilö saa oman äänensä lisäksi käyttää ainoastaan yhden yhteisöjäsenen äänioikeutta. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 9. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokauttaennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse. Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kuukauden kuluessa siitä, kun vähintään 1/10 yhdistyksen jäsenistä pyytää sitä erityisenasian käsittelemiseksi. 10. Varsinaiset kokoukset Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. kokouksen avaus 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys5. esitetään tilinpäätös tai vuosilaskelma, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto 6. päätetään tilinpäätöksen tai vuosilaskelman vahvistamisesta ja vastuuvapaudenmyöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. kokouksen avaus 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujensuuruudet seuraavalle kalenterivuodelle 6. valitaan hallituksen puheenjohtaja, mikäli hän on erovuorossa ja muut hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. 7. Valitaan vaalitoimikunta edellisen vaalitoimikunnan ehdotuksen ja kokouksessa tehtyjenehdotusten perusteella. 8. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksitilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa 9. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksenkäsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 11. Yhdistyksestä eroaminen ja erottaminen Jäsen, joka kahtena peräkkäisenä vuotena on laiminlyönyt jäsenmaksunsa maksamisen,voidaan hallituksen päätöksellä erottaa yhdistyksestä. Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, jos se katsoo hänen menettelyllään vaikeuttaneenyhdistyksen toimintaa tai toimineen sen tavoitteiden vastaisesti. Erottamiseen vaaditaan 3/4-osan enemmistö hallituksen paikalla olevista jäsenistä. Mikäli jäsen erotetaan muusta syystä kuin jäsenmaksun laiminlyönnistä johtuen, on erotettavalle jäsenelle annettava mahdollisuus tulla kuulluksi ennen erotuspäätöksen tekoa. 12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksenkokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Sääntöjen muuttamista ja yhdistyksen purkamista koskevan päätöksen tulee lisäksi saavuttaa mainittu enemmistö kahdessa peräkkäisessä vähintään kuukauden välein sääntöjen mukaan koolle kutsutussa yhdistyksen kokouksessa. Päätettäessä yhdistyksen purkamisesta kokouksessa tulee olla paikalla vähintään puolet yhdistyksen jäsenistä. Tällöin jäsen voi olla edustettuna valtakirjalla. Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi annetaan sen varat, mikäli yhdistykselle tulleista lahjoituksista tai määrättyyn tarkoitukseen muodostetuista rahastoista ei ole toisinsäädetty, betonin oikeaoppista käyttöä edistäviin tarkoituksiin yhdistyksen viimeisenkokouksen päättämällä tavalla.
